LED-screenin energiankulutus

kesäkuu 2, 2016

Energiataloudellisuuteen kiinnitetään tänä päivänä paljon huomiota eri teollisuuden aloilla ja hyvä niin. Ympäristön kuormitusta on syytä kaikin keinoin säästää, siitä on voittopuoleisesti yhtä mieltä koko pallon väki.

Asia näkyy myös LED-teknologian tuotekehityksessä ja sen painopisteissä. Se on toki ollut vahvana teemana aina koko ko. teknologian kehityksen alkumetreiltä lähtien ja tasaisen varmaa kulutuksen laskusuhdannetta on ollut havaittavissa koko elinkaaren ajan. Sama trendi tulee jatkumaan varmasti myös tulevaisuudessa, joskaan ei todennäköisesti yhtä voimakkaana. Muutos on kohdistunut ja tulee kohdistumaan niin DIP- kuin SMD-teknologian ledeihin ja kaikkiin pikselitiheyksiin.

Takerrutaan hetkeksi pikselitiheyteen ja erityisesti sen ja energiankulutuksen suhteeseen. Yleinen harhakäsitys on, että pienempi pikselitiheys tarkoittaa väistämättä suurempaa energiankulutusta per näyttöpinnan neliömetri. Asia ei todellisuudessa ole näin. Esimerkiksi DIP-tekniikan screeneissä P10 pikselitiheyden omaava screeni kuluttaa piirun verran vähemmän energiaa kuin P12 ja jopa P16 screenit. Hämmästyttävää, miettii kadunmies. Eikö enemmän pikseleitä per m2 todellakaan tarkoita suurempaa sähkönkulutusta? Mikä sitten määrittää kulutuksen tason?

Scan mode. Scan mode kertoo kuinka monelle yksittäiselle ledille yksi piirikortin IC:n ”johdin” jakaa sähkövirtaa ja dataa. Luku vaihtelee yhden ja jopa 32 välillä. Mitä useampi ledi on yhteydessä IC:hen yhden ”johtimen”/”jalan” välityksellä, sitä energiataloudellisempaan kulutukseen päästään. Nimenomaan tämä seikka tuo vastauksen edellisen kappaleen kadunmiehen hämmästyksen aiheeseen.

Teho. Screenin käyttämä valoteho vaikuttaa luonnollisesti voimakkaasti virran kulutukseen. Mitä suuremmalla teholla screeniin ajetaan virtaa, sitä enemmän se kuluttaa. Suurella teholla saavutetaan kirkkaampi kuva silloin kun sille on tarvetta. Tehoja tarvitaan kun näytön ympäristön valoisuustaso on korkea; kirkas kesäinen päivä, jopa suora auringonpaiste, asettaa haasteen screenille. Sisätiloissa toimiva näyttö pärjää pienemmällä valoteholla, olipa kyseessä sitten kauppakeskus tai jäähalli.

Vaihtelevissa valaistusolosuhteissa toimiviin screeneihin asennetaan automaattinen kirkkauden säätö, joka sensorin avulla aistii vallitsevia valoisuusolosuhteita ja säätää käytettävää valotehoa sen mukaan. Automatiikka ehkäisee osaltaan tarpeetonta virran kulutusta sekä tekee katselukokemuksesta paremman, koska liian kirkas tai himmeä näyttö ei esiinny edukseen.

Sisältö. Esitettävällä sisällöllä on yllättävän suuri merkitys hetkittäiseen energian kulutukseen. Tutkimme asiaa mittarin avulla eräällä asentamallamme screenillä. Normaali mainonnassa vaaleapohjaisen mainoksen hetkellinen kulutus oli jopa kolminkertainen tummapohjaiseen sisältöön verrattuna. Tästä johtopäätöksenä se, että vaikka yleissääntönä valkoisen värin käyttöä suurilla pinnoilla tulisi välttää visuaalisista syistä, tuo se myös taloudellista hyötyä tullessaan sekä tukee vihreitä arvoja.

Komponenttien laatu yleisellä tasolla. Toimittajan näkökulmasta screenien rakentaminen on täynnä valinnan paikkoja mitä tulee lopulliseen laatuun. Toimittaja pystyy vaikuttamaan käytettäviin komponentteihin, jos sillä on kattavasti tietämystä ja oikeat tehdassuhteet luotuna. Kun operoidaan järkevällä laatutasolla, vaikuttaa se myös screenin energian kulutukseen myönteisesti.

Loppuun vielä konkretiaa tämän päivän energiankulutuksesta. Olemme kuluvan vuoden aikana asentaneet 7 kappaletta noin 10m2 kokoista DIP-tekniikalla toteutettua ulkoscreeniä, joissa maksimi kirkkaus on 7000 nittiä. Niiden käyttämä kylmäkäynnistysteho on ollut mittauksissa 4,5kW, sen ollessa vielä muutama vuosi takaperin 7kW. Ala kehittyy, seuraamme sitä herkeämättä ja panostamme sen tuottamat hedelmät projekteihimme heti tuoreeltaan.

Miska Kangasniemi

Asiakkuuspäällikkö